Jos olisin maissihiutale (kylpyammeessa)

Jos tänään olisi ollut eilinen olisin ehkä voinut kiivetä Paloheinän mäelle tai ryömiä sillan alle, vaikken tiedä missä on Paloheinä. En oikeasti tiedä olisinko, mutta olisin ainakin harkinnut.
Usein tuntuu, etten ole tarpeeksi erilainen ollakseni mielenkiintoinen, enkä tarpeeksi samanlainen ollakseni vain siedettävä. Olen siis kaiketi jotain siitä väliltä, ja se on hieman harmillista, vaikken missään nimessä tahtoisi olla vain siedettävä.

Kaiketi siksi koin lauantaiaamuna viideltä hetkellisiä rakkaudentunteita mieheen josta ei pitäisi edes puhua. Hajotan itseni jos joku ystäväni joskus lukee typeriä ajatuksiani. Mutta miehestä olin mielenkiintoinen. Olin upea. Olin sekä nainen, että ihminen, ja se jos jokin on jännittävää. Olen usein vain jompaakumpaa. Eikä haittaa että hän oli humalassa puhuessaan, koska minäkin olin, ja kävin silloin enemmän järkeen kuin aamulla tai juuri koskaan. Olen yrittänyt selittää tätä ihmisille ja he luulevat, että tahdon hajottaa jotain. En halua hajottaa mitään, en tietenkään, silloin hajottaisi vain itsensä.

En tiedä olisinko onnistunut olemaan mäellä ihminen tai omituinen tai siedettävä tai mitään. Olisinko onnistunut olemaan. Muutun typeräksi ja rasitan itseäni kun en tiedä miten ollaan. Siksi on ehkä hyvä, etten olisi voinut tulla. Että piti miettiä juhannusyötä ja puheitani ja muiden puheita ja mennä aikaisin nukkumaan.
No, kuitenkin, olen nyt tässä.