Mietin
epäonnistumisen mahdollisuutta koko ajan. Joinain öinä en nuku ja joinain päivinä
en lue, koska ajattelen sitä.
Luin läpi kirjoitukseni täällä, ja se tuntui pahalta, koska ne eivät kuulosta siltä, mitä ajattelin tai ainakaan siltä kuin muistin.
Mietin miksi esitellessäni itseni tuntemattomalle ihmiselle ehkä keskimäärin kolmas lause jonka suustani päästän on, että vihaan elämääni tai aion hypätä junan alle. En tiedä onko se totta. En ainakaan usko viimeisen olevan.
Uudenvuodenjuhlissa yritin pusertaa itsestäni ulos jotain positiivisella tavalla mielenkiintoista, mutta se tuntui mahdottomalta, vaikka täytyy jotain olla.
Mietin miksi en pidä ihmisistä. Mietin miksi teeskentelen pitäväni. Pidänkö heistä kuitenkin salaa?
Mietin miksi näen useimpia ystäviäni vain humalassa.
Eniten mietin mitä tapahtuu, jos kaikki jatkuu näin.
Luin läpi kirjoitukseni täällä, ja se tuntui pahalta, koska ne eivät kuulosta siltä, mitä ajattelin tai ainakaan siltä kuin muistin.
Mietin miksi esitellessäni itseni tuntemattomalle ihmiselle ehkä keskimäärin kolmas lause jonka suustani päästän on, että vihaan elämääni tai aion hypätä junan alle. En tiedä onko se totta. En ainakaan usko viimeisen olevan.
Uudenvuodenjuhlissa yritin pusertaa itsestäni ulos jotain positiivisella tavalla mielenkiintoista, mutta se tuntui mahdottomalta, vaikka täytyy jotain olla.
Mietin miksi en pidä ihmisistä. Mietin miksi teeskentelen pitäväni. Pidänkö heistä kuitenkin salaa?
Mietin miksi näen useimpia ystäviäni vain humalassa.
Eniten mietin mitä tapahtuu, jos kaikki jatkuu näin.
Sen ei tarvitse jatkua näin.
VastaaPoistaMä en tiedä miten irrottaa. Jos kevät on epäonnistuminen, tulee kolmas vuosi tyhjänpäiväisyyttä, enkä mä tiedä miten se korjataan.
PoistaMutten halua sen jatkuvan näin.
Irrota vain. Liity leijumaan kanssani hahmottomaan tyhjyyteen.
PoistaEn tiedä kuulostiko tämä houkuttelevalta.
(Vaadi itseltäsi vastaus kysymykseen: Mitä oikeasti haluan elämältä enemmän kuin mitään muuta? Sitten lähde sitä kohti. Yst. terv. Jari Sarasvuo.)
Tämä kuulosti erittäin houkuttelevalta.
PoistaOlen tosin kuullut, että vuokraa ja laskuja maksava ihminen voi leijua hahmottomassa tyhjyydessä vain hyvin lyhyitä ajanjaksoja kerrallaan. Se kuulostaa haastavalta. Joskus olen miettinyt kotiin palaamista, mutta se vasta olisikin naurettavaa.
(Hyvä Jari Sarasvuo, kiitos viestistäsi. Lupaan perehtyä esittämääsi kysymykseen mahdollisimman pian sen vaatimalla intensiteetillä.)
Eräs kerran tuntemani häirikkötyttö elää tätä nykyä osana urbaania hippikeijukaisten yhteisöä. He eivät työskentele. En usko että he maksavat vuokraa tai laskuja. He vain koristelevat itseään kukilla ja vetävät huumeita. Uskoakseni he ovat onnellisia.
PoistaToistaiseksi kuulostaa paremmalta idealta olla onnellinen loinen kuin ryhtyä rakentavaksi osaksi sairasta yhteiskuntaa. Toisaalta en henk.koht. ole kovin onnellinen.
Varmaan koska en vedä huumeita,
Jari.
Minun on nyt valitettavasti paljastettava, etten ole urbaania hippikeijukaismateriaalia. En toisaalta myöskään ole eteerinen runotyttö tai häirikkö. Erittäin mielelläni olisin jotain näistä tosin!
PoistaLuulen kyllä, että huumeiden vetäminen johtaa jossain vaiheessa väistämättömään tuhoon. En usko kemialliseen onneen. Joskus uskoin.
Kun olin 15 suurin haaveni oli muuttaa hippikommuuniin, vetää huumeita ja harrastaa seksiä kaikkien ystävieni kanssa. Nykyään se tuntuu aika absurdilta unelmalta.
(Toisaalta nykyinen unelmani on, että pääsisin yliopistoon ja voisin juoda paljon kaljaa. Sekin on aika paska unelma.)