keskiviikko 6. elokuuta 2014

Pelasta minut

On ajatus joka vaivaa olemassaoloani lähes päivittäin. Erityisen raskas se on kun herään neljältä kolmen ja puolen tunnin unien jälkeen ja tunnen itseni ihmisraunioksi. Myös kotona käydessä. Kun joku kysyy jotain ja hymyilee odottavasti.

Ajatus on: voiko kukaan koskaan rakastaa mua.

En tiedä saisiko näin sanoa, mutta en halua kaikkien ihmisten rakkautta. Mulla on käsityksiä siitä millaista ihmistä voisin itse rakastaa. Hataria hataria venyviä käsityksiä mutta käsityksiä yhtäkaikki.

Eräänä päivänä viime viikolla enoni sanoi huolestuneesti että 'mullahan alkaa olla jo ikää'. Hän tuntui olevan huolissaan siitä että olen liian nirso, koska olenhan kuitenkin 'niin nätti tyttö' että luulisi jonkun löytävän.

En kai halua löytää vain jotakuta.

Ongelma on miten voi rakastaa toista ihmistä jos ei rakasta edes itseään.

9 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Voisitko rakastaa minua Rakastajana? En jaksa muistaa mitä sanoit viimeksi, joten voisitko nyt rehellisesti luetella ne ominaisuudet, jotka estävät sinua pitämästä minua romanttisesti viehättävänä. Kiitos!

      Poista
    2. Katositko jonnekin? Töihisi tai jotain? Splendid!!!!!!!!!!!!!

      Poista
    3. Katosin töihini, olen täällä jumissa 6-14. Tänä aikana vastailuni on haastavaa.

      Ei oikeastaan ole mitään erityisiä piirteitä miksi en voisi pitää sinua romanttisesti viehättävänä. Paitsi ehkä se että olet liian hajalla. Olen itsekin liian hajalla. Kaksi täysin rikkinäistä ihmistä ei tee kokonaista, ja se olisi vaikeaa. Lisäksi olen jotenkin asennoitunut sinuun väärällä tavalla jotta voisit olla Rakastajani.

      En pysty keskittymään tähän vastaukseen nyt tarpeeksi kun leivät odottavat minua kirkuen.

      Poista
    4. Aivan, ymmärrän, käsitän, näen, fiilaan, handlaan tämän homman.

      Ei hätää! Olen onnellinen että olet hajalla. Koska minä olen hajalla. Toivon sinulle rikkinäisyyttä ja hulluutta ja vapautta.

      Poista
    5. Mukavaa että rikkinäisyyteni miellyttää sinua. Joskus haluaisin olla edes vähän kokonaisempi koska silloin olisi helpompi uskoa että jollekin jossain joskus voisin olla tarpeeksi. En toisaalta muista millaista on olla ei-hajalla joten voihan olla etten kertakaikkiaan pitäisi siitä.

      Poista
    6. En pysty kuvittelemaan miltä kokonaisuus tuntuu. It must be boring

      Poista
    7. Ehkä se ei ole sen arvoista. Ehkä pitää vain rakastaa virheitään ja toivoa että joku muu rakastaa niitä myös. Ehkä maailma toimii niin.

      Poista

Kun on sanottavaa, sano