keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Kiitos lisää

Avoimen yliopiston kesäopintojen selaaminen on raskasta. On raskasta että kesällä pitää maksaa vuokraa ja laskuja, ostaa ruokaa ja opiskella jotta olisi rahaa tehdä näin. Haluisin vaan nukkuu, olla, elää, nauttia siitä ettei tarvii tehdä mitään. Jostain syystä elämä ei enää koskaan oo sellasta. 

Pelottaa kesä ja pelottaa tukien väistämätön loppuminen, se että joskus on valmistuttava ja alettava elää niinkuin aikuiset.

(Pelottaa että joku jonka tunnen joskus lukee näitä ja näkee kaiken läpi)

Tänään meen Hesarin approlle ja juon itsestäni sosiaalisen ja mukavan ja yritän olla itkemättä kenenkään nähden. En luota mahdollisuuksiin jälkimmäisen suhteen kovin vakaasti, mutta kai on yritettävä kuitenkin ettei olis ihan niin säälittävä. 



Kelannu et pitäs alkaa narkkaa

Mut seki vaatis omistautumista enkä eti nyt mitää vakavaa
(paperi t - mainstream-solo)

5 kommenttia:

  1. Ei tarvitse alkaa elää niin kuin aikuiset

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai siis tämä riippuu tietenkin siitä kuinka aikuisena eläminen määritellään. Mutta lähtökohtaisesti sanoisin että se on epätervettä ja pahasta

      Poista
    2. Niin ehkä. Ajattelin töitä ja vastuita ja päätöksiä, mutta kaipa elämä oikeasti on valmistumisen jälkeenkin vielä elämää ja tien löytää kun katselee. Pelottaa vain ettei löydäkään ja eksyy ja jää roikkumaan ja tukehtuu.

      (En ole valmistumassa vielä vuosiin, joten ahdistuminen on naurettavaa.)

      Poista
    3. Tärkeintä on ettei päädy täyttämään loppuelämää kiireellä ja stressillä vain jotain tehdäkseen. En usko että tekisit näin, mutta iso osa ihmisistä tekee. Parempi olisi asua vaikka rahattomana metsässä, siinä olisi sentään elämän makua!

      Poista
    4. Kiire ja stressi sopii mulle hirveän huonosti, en usko että tieten tahtoen retkahtaisin sellaiseen kärsimykseen.

      Epäilen tosin ettei metsäkään ole avain autuuteen mitä muhun tulee. Aiotko löytää maun omaan elämääsi sieltä?

      Poista

Kun on sanottavaa, sano