tiistai 3. toukokuuta 2016

Kun silmät tuskin avautuvat

Vappu oli pitkä ja viinanhuuruinen. 

Luulen että poden allergiaa tai sitten olen vain sairas, ehkä molempia. 

Kevään viimeinen kurssi roikkuu vielä kiinni nilkoissa, mutta olen ollut aika hyvä potkimaan sitä kauemmas. Pitäisi oikeasti tarttua, kirjoittaa työt ja päästä hyvällä omatunnolla viettämään parin viikon lomaani, mutten saa tehtyä asioitani ajoissa.

Vappuyönä päätin lopettaa asioihin takertumisen. Ajattelin että ehkä tosiaan olen ihmisenä sellainen, että voin olla vain oma itseni ja se on parempaa kuin että yrittäisin jotain muuta. Ainakin se on varmaan vähemmän väsyttävää. 

Jos pääsisin eroon tästä päänsärystä ja kaikesta limasta voisi olo varmaan olla onnellinenkin, tai ainakin helpottunut. Näiden olojen kanssa ajatteleminen on hankalampaa, niin kuin hengittäminenkin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kun on sanottavaa, sano